Mitäs minulle kuuluu?
Arkea oikein sanan varsinaisessa merkityksessä.
Aloin selailla puhelimen galleriaa ja sieltä löytyi monta niin arkisen tylsältä vaikuttavaa kuvaa.
Tajusin kuitenkin, että jokaisessa arkisessa kuvaustilanteessa olen ollut iloinen.
Enemmän kuitenkin eletään sitä ihan tavallista arkea kuin juhlaa.
Siksi niistä pienistä arkisista asioista tuleekin niin onneliseksi ja iloiseksi.
Mitä sitten löytyi galleriasta?
Meidän takapiha on vieläkin talviteloillaan.
Hävettää ihan, että en ole saanut edes haravoitua pihaa.
Kauneuttakin sieltä löytyy.
Narsissit kukkivat, ihana muisto omasta isästäni.
Isi aina osti minulle syntymäpäivälahjaksi narsisseja ja istutin ne tuonne takapihalla.
Narsissit eivät koskaan kukkineet isäni ollessa vielä elossa, mutta puolivuotta hänen kuolemansa jälkeen, kukkaset kukkivat ensimmäistä kertaa ja jokainen vuosi sen jälkeen.
Kävin ruokakaupassa ja kauppakassit painoivat niin paljon, että piti pitää pieni tauko.
Lähellä oli päiväkoti ja siellä ihana huvimaja.
Huvimajan kattoon oltiin liimattu keltaisia tähtiä.
Ihanan rauhoittava paikka!
Olisin voinut jäädä huvimajaan pidemmäksikin aikaa, mutta nälkäinen perhe odotti jo kotona minua.
Paulig muistaa äitejä jo hyvissä ajoin.
Juhla Mokan paketissa komeilee onnittelut meille äideille.
Onnea ei ole koskaan liikaa, joten kiitos Paulig.
Kahvista ja äitiydestä tuli mieleen, että minun vauvani menee yläasteelle.
Tiistaina olin yläasteen vanhempainillassa tutustumassa pojan tulevaan opinahjoon.
Minun vauvani ilmoitti, ettei enää ole vauva, mutta kyllä hän tulee aina olemaan minun pikkuinen.
(Pikkuinen on jo minun mittainen, jalka on kokoa 43 ja kuulemma on löytynyt jo muutama viiksikarvakin.)
En yleensä kerää mitään keräilymerkkejä, mutta nyt tein poikkeuksen.
Siwassa sai alennusta Muumi kaffekupposesta, kun keräsi ostosten yhteydessä Muumimerkkejä.
Sain kerättyä 10 merkkiä ja uusi Muumimuki on nyt minun.
Maksoin mukista 10€.
Minulla on nyt kaksikymmentäviisi Muumimukia.
En halua kaikkia Muumimukeja, eikä ole pakko saada kausimukeja, mutta kivan värinen mukin pitää olla.
Töissä koristelimme lasten kanssa korurasiat äitienpäivälahjaksi.
Minun tietenkin piti tehdä yksi (ihan siis vain malliksi lapsille) omalle äidilleni.
Korurasiaan tietenkin pitää tehdä koru.
Oli aika liikuttavaa, kun pienet 1-3 vuotiaiden sormet näpersivät muutamaa helmeä kaulanauhaan.
Kyllä äidit varmasti tykkäävät omista koruistaan ja rasioistaan.
Tällaisia arkisia iloja tällä viikolla.
Tänään vaihdetaan vähän juhlafiilikseen ja nähdään taas bloggaajakavereita, ihanaa!
Mitäs teidän arkeen kuuluu?
Arjesta löytyy paljon iloa kn katselee ympärilleen. Juuri nyt luonnon herääminen ilahduttaa isosti!
VastaaPoistaKevään tuloa on kyllä ihana seurata. Nyt vaan voisi ilmat vähän lämmitä.
PoistaOtsikko oli jo niin mielenkiintoinen, että syöksyin tänne eli ei tylsä lainkaan. Juu nuo Siwan ja Valtsun muumialet on Iittalan hinnoista, kun kuitenkin Tokmannilla ajoittain aletärppinä 10e mukeja, niin hieman ärsyttää toi keräily, kun ei saa maximaalista hyötyä. Terkuttaa muumiahne Tiia <3
VastaaPoistaMut ne 10€ Muumimukit on justa aina niitä mitä mulla jo on. Kerrankin löytyi sellainen, mitä ei vielä ollut tullut hankittua.
PoistaOlen ollut aina sitä mieltä, että arjen hetkistä syntyy elämän parhaat juhlahetket. Kaunis tuo teksti narsisseista. Halauksia arkeen ❤️
VastaaPoistaJuuri se olikin postauksen idea. Sitä luulee, että voi miten tylsää, aina tätä arkea, mutta sitten kun pysähtyy ja miettii tarkemmin, löytääkin kaikkea ihanaa siinä arjessa.
PoistaHalauksia Jani <3
Mun mielestä arki on ihmisen parasta aikaa :)
VastaaPoistaKivoja hetkiä ja ajatuksia oot kuvannut.
Arki on niin parasta, välillä ketuttaa ja välillä on niin siistii.
PoistaIhanaa loppuviikkoa Annukka.
Arki on minustakin ihmisen parasta aikaa (: Nautin paljon pienistä asioista <3
VastaaPoistaSitä arkeahan tämä suurimmaksi osaksi on. Kiva on siitä löytää sellaisia muistoihin jääviä juttuja.
PoistaEi yhtään tylsä postaus. <3 Kivaa iltaa Outi!
VastaaPoistaSepä se, ei arki ollutkaan tylsää kun sitä käy tarkemmin tarkastelemaan.
PoistaOli tosi kiva ilta. Ihanaa loppuviikkoa Kaisa!
Niin moni on jo sanonut, että arki on ihmisen parasta aikaa, mutta niin se vaan on. Kauniisti olit todellakin kirjoittanut isästäsi. Ei ollenkaan tylsä postaus, ei!
VastaaPoistaHyvää torstai päivää sulle Outi. <3
Arki on parasta, ei aina helppoa, mutta ihanaa kuitenkin.
PoistaKivaa torstaita sinne Aurinkokujallekin <3
Pienistä iloista syntyy onnellinen elämä
VastaaPoistaNäinhän se juuri on Viltsu!
PoistaIhania arkihetkiä.
VastaaPoistaIhan tavallista arkea täälläkin elellään ;)
Mukavaa iltaa.
Ihanaa iltaa myös sinulle Kati <3
PoistaOlet kyllä hyvin kauniisti kuvannut arkisia hetkiä! Ei ollenkaan tylsä postaus :)
VastaaPoistaEi se loppujen lopuksi ollutkaan tylsä postaus :)
PoistaIhana hyvän mielen postaus eikä ollenkaan tylsä <3
VastaaPoistaSepä tässä olikin pointtina. Ei arki olekaan tylsää, vaikka siltä välillä tuntuukin.
PoistaKaunis muisto isästäsi. <3
VastaaPoistaMinäkin keräään muumimukeja samalla periaatteella vain ne jotka omaa silmää miellyttää. :)
Toinen samanlainen keräilijä kuin minä, jes!
PoistaVoi ei, miten ihanan yksinkertainen, pohdiskeleva ja kaunis arkipostaus. Tälle rouvalle tuli melkein kyyneleet silmiin.
VastaaPoistaArkinen tylsyys on aika usein elämän kauneutta ja parhautta. On vain oltava taito nähdä se ja ihana elämä ympärillään. Kiitos, kun muistutit siitä <3!
Ihanaa pohdintaa on tämä postaus saanut aikaan. Kaunista perjantaita Rouva Sana <3
PoistaIhana postauksesi sai taas miettimään näitä arjen hienoja iloja tänäkin aamuna: ihana ja lämmin koti,radiosta Paula Vesalan uusin biisi, anopin keittämä supermaukas kaurapuuro, todella jännät ruokakuvaukset ja ihan uusi tuote testattavana, kylään myöhemmin tuleva ystävä & heti aamulla vauvan hersyvä hymy ja nauru! Ei tylsää oleenkaan, vaikka ihan kotihoodeilla palloillaan koko päivä...Upeaa viikonloppua sinulle Outi!
VastaaPoistaIhanaa kun tämä on laittanut muutkin miettimään sitä arjen ihanuutta. Niin paljon onnen hetkiä mahtuu yhteen päivään.
PoistaKivaa perjantai-iltaa!
Kauniita ajatuksia arjesta! Minullakin on piha haravoimatta talven jaljeltä, mutta ei sitä huomaa silloin, kun mustarastaat keräävät viimeisiä ruuan muruja lintulaudan alta ja peippojen laulu täyttää metsikön.Joutsenten trumpetit soivat lähijoella. Linnut tuovat minulle valon ja kevään surunkin keskellä.
VastaaPoistaIhanaa kevättä sinulle, Outi! -Raija-
Toivottavasti suru poistuu ilon tieltä pian sinunkin arjestasi. Ihanaa kun löydät voimanlähteitä luonnosta ja linnuista. On kyllä mahtavaa seurata lintujen paluumuuttoa!
PoistaKaunista perjantaita ja viikonloppua sinulle Raija <3
Arki on ihan parasta juhlaa. Kun arjen menettää, tajuaa sen arvon.
VastaaPoistaJuuri näin ♡
PoistaIhanaa alkavaa viikkoa Satu!
Joo no, katselin tässä sunnuntaina pihaa haravoidessa, että narsistit pukkaavat komeasti pintaan talven jäljiltä ja kevät herää pihassa eloon jälleen.
VastaaPoistaMutta.. mitäköhän tässä oikein ajatteleepi, kun satelee räntää ja lunta, vettä vuoronperään. Pelloille ei päästä, puuhommat seisoo pahasti junnaten paikallaan ja lasketaan päiviä, että viimevuonna oltiin ennen pääsiäistä kyntämässä jne..
Joten voit kuvitella vain, että mitä meidän arkeen kuuluu, pientä stressinpoikasta. Sitten tuli tieto, että viimevuonna kylvetyt kaurat eivät oikein olleet hyvää laatua siis monella tilalla, kun syksy meni niin pitkälle ja puintikin sen mukana.
No mennään päivä kerrallaan etiäpäin ja katsotaan mitä kevät tuo tullessan. :O
Teillä tosiaan nuo peltohommatkin on vielä. Minulla kun riittää hommaa tuossa minimaalisessa takapihassakin. Täälläkin tulee kaikkea pikkuautoista tiskirätteihin taivaalta, piha siis edelleen talvikunnossa :)
Poista