sunnuntai 24. syyskuuta 2017

Lauantain huumaa vai oliko?



Viikonloppu alkoi tosi kivoissa tunnelmissa. 
Vietettiin perjantaina muutama tunti kaksin tyttären kanssa.
Kierreltiin kaupoissa, käytiin syömässä ja vaan höpöteltiin.
Ensimmäinen ylioppilaskoe oli juuri suoritettu ja minullakin takana oli raskas työviikko.
Illalla, oman kullan kainalossa köllötellessä, ajattelin, että voi vitsit miten ihana päivä tänään on ollut.

Lauantaina laittelin pojan pelikamoja kuntoon ja pakkasin eväitä pelilaukkuun mukaan.
Jalkapallopeli olisi tällä kertaa Hangossa.
Onneksi poika aina saa kyydin peleihin, meillä kun tuota autoa ei ole.
Pelin jälkeen tuli pojalta puhelu minulle.
"Äiti, mä luulen, että mun solisluu on murtunut, kaverin äitikin sanoi, että kannattaa mennä nyt lääkäriin."


Siskoni onneksi lähti viemään meitä Jorvin sairaalalla.
Heti sisälle päästyämme, annettiin pojalle vahvat särkylääkkeet, että kipu ei yltyisi kovaksi, kun kättä joudutaan liikuttelemaan.
Odottelimme päälle puolitoista tuntia lääkärille pääsyä.
Kovasti oli jalkapotilaita paikalla.
Lääkäri määräsi pojan röntgenkuviin, vaikka sanoikin heti, että tämä on solisluun murtuma.
Kuvilla selvitettiin, että miten paha murtuma oli kyseessä.
Kuvien jälkeen odoteltiin taas, että lääkäri vahvistaa murtuman.
Kotona olimme vasta kymmenen jälkeen illalla.
Kyllä saa olla tyytyväinen, millaista hoitoa täällä Suomessa saa.


Murtuma oli lähellä olkapäätä.
Käsi pitää olla tuettuna koko ajan, jopa nukkuessa, nyt 3-4 viikkoa.
Tämän jälkeen tukea ei enää tarvita, mutta rankkaa liikuntaa pitää vielä vältellä toiset 4 viikkoa.
8 viikkoa on pitkä aika liikunnalliselle pojalle.
Hän on vielä oikea kätinen, joten olen nyt laittanut opettajalle viestiä, että miten hoidetaan koulussa ja kotona läksyjen teko, kun kädellä ei voi kirjoittaa. 
Luulenpa, että koneella saadaan suurin osa tehtävistä tehtyä.
Huomenna poika vielä lepäilee kotona ja katsellaan sitten tiistaina, että miten sujuu koulupäivä yksi kätisenä.

Tällaista siis kuuluu meidän viikonloppuun.
Harmittaa kovasti, että en ole ehtinyt teidän blogeissanne nyt vierailemaan, mutta ymmärätte varmasti, että nyt pitää pitää potilas tyytyväisenä :)

Ihanan aurinkoista sunnuntaita teille kaikille!



19 kommenttia:

  1. Tekevälle sattuu, ainakin urheilullisille pojille. Meillä ainakin tikkejä, kuhmuja ja mustelmia pojilla riittää, onneksi murtumia olemme vielä pystyneet välttämään.

    Paranemisia pojalle, tsemppiä äidille, ja aurinkoista sunnuntaita kaikesta huolimatta <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuolle pojalle sitä onkin jo sattunut vaikka ja mitä. Tämä on hänen toinen murtumansa, ensimmäinen oli jalassa.
      Tänään onkin ollut aivan ihana päivä. Nyt katselen tässä samalla potilaan kanssa leffaa.

      Poista
  2. Äh, noi on aina pitkäaikaisia juttuja, onneksi noi nuorilla paranee hyvin, toisin kuin meillä vanhuksilla. :D Varmasti tulee olemaan vielä tuskaa kahdeksan viikon aikana, mutta kyllä se siitä. <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Lääkärin mukaan oli kaunis murtuma, jonka uskoo paranevan hyvin :)
      Varmasti tulee olemaan kipuja. Viime yö oli katkonainen, kun ei pääse sängyssä kääntyilemään. Kyllä tämä tästä, mutta kyllä taas sydän löi muutaman ylimääräisen lyönnin kun puhelun sain.

      Poista
  3. Paranemisiin, toivottavasti pian paranee. Nuorilla aina sattuu, muistan kun oma pojuni oli tuossa iässä;D Tsemppejä teille.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tälle tyypille kyllä sattuu ja tapahtuu usein :)
      Kiitos tsempeistä ja ihanaa viikkoa sinulle Jael ❤️

      Poista
  4. Äh niin kurjaa ja ihanan viikonlopun päätteeksi tuli tälläinen juttu, voihh. Voin kuvitella, että liikunnalliselle nuorelle miehelle nuo viikot ovat iäisyys.

    Zemppiä kovasti ja toivottavasti poika saa nukuttua edes. <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tänään jäi nyt kotiin, mutta kuulosti, että nukkui nyt paremmin. 8 viikkoa on kuulemma ikuisuys :)
      Ihanaa viikkoa sinulle Tiia ❤️

      Poista
  5. Onpa harmin paikka, mutta kovasti paranemisterkkuja! Ja on kyllä onni, että täällä Suomessa saa hyvää hoitoa. Minä ainakin arvostan julkisia terveydenhoitopalveluita, plus kun miettii mitä se sairaalassa oleminen ja lääkäreillä käyminen maksaa maissa joissa ei ole julkista terveydenhoitoa :/

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minäkin soitin ensin yksityiselle, heillä oli viikonlopputaksat. Pojan hoito olisi tullut maksamaan n. 300€. Siinä vaiheessa päätös oli helppo, julkisua palveluja kohti matkattiin. Ihan saatiin parasta palvelua Jorvin sairaalassa.

      Poista
  6. Kurja juttu ja meni teidän lauantai ilta sitten vähän erilaisissa tunnelmissa. Onneksi saitte kuitenkin melko nopeasti apua. Nyt vain pikaista toipumista pojalle ja lepoa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Huomenna poika lähtee kokeilemaan koulussa oloa yksi kätisenä. Niin harmittaa kun on vielä oikea kätinen ja sitten juuri se puoli meni murtumaan.

      Poista
  7. Inhottavia on nämä aina. Isoja tsemppejä koko perheelle, varsinkin toipilaalle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Potilas on oikein otettu kaikista tsemppauksista, kiitos siis paljon Jani!

      Poista
  8. Eipä noille vahingoille voi mitään. Harmi kun noin kauan on pidettävä käsi paikoillaan. Vielä kun teidän poika on liikunnallinen, hänelle se on varmasti vielä vaikeampi. Toivotaan että paranis hyvin ja pian toi aika kuitenkin menee.
    Komia pitkä poika teillä on !

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä olen tänään ollut tyytyväinen kaikista nykyajan laitteista, on saanut poika jotain tekemistä.
      14v. poika on mennyt pituudessa meidän kaikkien ohi, isäkin on jäänyt jo kakkoseksi :)
      Ihanaa maanantai-iltaa sinulle Tuija <3

      Poista
  9. Oivoi, onpa ikävö haaveri! Onneksi nuorilla murtumat paranevat hyvin rikä pysyviä haittoja helposti jää.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tämäkin oli lääkärin mukaan kaunis murtuma, jonka pitäisi parantua hyvin.

      Poista
  10. Harmillista, että kivasti alka ut vkl päättyi noin!
    Poitsulle pikaista paranemista ja nopsaan kuluvia toipilasviikkoja!

    VastaaPoista