Tyhjyys

Tiedättekö sen tunteen, kun sinusta on imetty kaikki energia?

Kun olisit sisältä tyhjä.

Siltä minusta on tuntunut koko tämän viikon.

Taitaa se joululoma tulla todella tarpeeseen.

Olen kyllä touhunnut töissä normaalisti, mutta jotenkin ilman sellaista kunnon motivaatiota.

Töissä aikaa vie kaikkien mahdollisten ja mahdottomisen asioiden päivittäminen, joulujuhlien suunnittelu (hoidettu jo onneksi), joulun laittaminen esille ja lasten sekä vanhempien toiveiden kuuntelua ja toteutusta.

Välillä sitä on niin väsynyt työpäivän jälkeen, että vaan hautautuu sohvan nurkkaan ja haluaa hetken olla hiljaisuudessa.

Onneksi lapset eivät vaadi täydellisyyttä.

Heille riittää, että hoitotäti käy vähän vajaallakin akulla.

Työkaverit ovat parhaita akkulatureita.

Itseasiassa taidetaan kaikki, lapset mukaan lukien, olla sen loman tarpeessa.

Positiivisuudella ajattelin tätä tyhjyyttä vastaan nyt taistella!

Tämän viikon parhautta on ollut:

- omat lapset

- oma mies

- työkaverit

- hoitolapset

- äiti, jonka kanssa jutellaan päivittäin

- Taru, joka lähettää ystävyysviestejä

- Mia, joka soittaa kuulumisia ja höpistään huomaamatta ainakin tunti

- Kävelylenkit hoitolasten kanssa

- hyvä kotiruoka

Hoitotäti on nyt vähän väsynyt, mutta haittanneeko tuo mitään?

Luojalle kiitos on perjantai!