Kotini parhaat kirppilöydöt

Ei varmasti tarvitse sanoa, että meillähän näitä kirppislöytöjä riitää :)

Siitä lähtien kun muutimme mieheni kanssa omaan kotiin, on kierrätyskalusteet olleet osa meidän sisustusta.

Se, että löytää edullisesti vieläpä hyvää tavaraa, saa jotenkin sydämeni sykkimään entistä enemmän.

No mutta mennäänpä kurkkimaan meidän kotia.

Tämä postaus pitää toteuttaa varmasti kahdessa tai kolmessa osassa, että saadaan kaikki rakkaat ja tärkeät asiat teille esiteltyä.

Meidän keittiönpöytä on saatu ilmaiseksi oman alueen facebook kirpputorilta.

Pöytä on täyspuuta ja siinä on kaksi jatkopalaa, joista vain toinen on koko ajan käytössä.

Rakastan tätä pöytää, on ihanaa kun kaikki mahtuvat saman pöydän ääreen syömään.

Pirttipenkki on löytö äitini talonyhtiön kierrätyshyllystä.

Sitä piti vähän liimailla ja naputella ja se sai pintaansa valkoisen maalin.

Kovasti tykkään tästäkin.

Myös keittiön puusohva on saatu ilmaiseksi, mutta tällä kertaa Fidasta.

Etsin pitkään puusohvaa meille ja kun sen viimein löysin, oli joku tehnyt siitä jo varauksen.

Myyjälle harmittelin tilannetta ja hän sitten kertoi, että samanlainen sohva oli juuri viety roskakatokseen, koska sen istuinosa oli irronnut.

No mutta äkkiäkös tuollaisen asian korjaa ja kun sohvan sai ilmaiseksi vielä niin meillehän se muutti.

Ikkunan poka on pelastettu purkutuomion saaneesta talosta.

Ruokapöydällä on myös pieni kasvihuone, jonka olen saanut tädiltäni, joka pelasti tämän ihanuuden oman talonyhtiön kierrätyshyllyltä.

Tämän ikkunanpokan ostin face kirpputorilta, maksoin siitä 5€.

Ikkunaruutujen paikoilla on ympyrän muotoisiin kehikkoihin pingoitetut pitsiliinat.

Nämä ihanuudet ostin Kierrätyskeskuksesta 50sentin kappalehintaan.

Tämä ihana peili on myös face kirppislöytöni.

Maksoin peilistä 6€ ja kun tämän ostin, oli tällaisia vielä myynnissä Ikeassa 40€ hintaan.

Aika hyvä diili siis.

Tämä on yksi minun ehdottomista suosikeistani.

Sain tämän keinuhevosen mieheltäni syntymäpäivälahjaksi kun täytin 40 vuotta.

Tuolloin myös hevonen oli 40 vuotias.

En voinut ymmärtää, että joku haluaa myydä tällaisen pois.

Varsinkin kun kuulin, että joku sukulaismies on tämän erään rouvan miehelle tehnyt syntymälahjaksi.

Harva nainen voi sanoa saaneensa mieheltään hevosta, mutta minäpä voin ja hintakin oli aivan naurettavan pieni (siihen riittää yhden käden sormet).

Vielä jäi esittelemättä vaikka mitä täältä alakerrastakin ja sitten on tuo yläkerta kokonaan vielä esittelemättä.

Voi kauhistus :)

Ihanaa alkanutta viikkoa teille kaikille <3