torstai 3. syyskuuta 2020

Kun aikuinen kiusaa aikuista

 



Haluan pikkuisen puhua asiasta, josta ei mielestäni puhuta tarpeeksi.
Haluan puhua siitä miten aikuiset kiusaavat toisiaan.
Olen jo pidemmän aikaa seurannut miten netissä kiusataan itselleni hyvin rakasta ystävääni.
Ihan käsittämätöntä miten paljon vaivaa tämä kiusaaja näkee viestiäkseen inhottavuuksia ystävälleni.
Tiedän, että ystäväni ei pienistä jutuista välitä, mutta kun kiusaaminen on lähes tauotonta ja todella ilkeää, on minusta täysin ymmärrettävää, että välillä on päiviä, jolloin ei vaan jaksa tuollaista paskaryöppyä.
Tämä sama kiusaaja käy välillä myös minun blogissani, mutta on ollut nyt pidemmän aikaa hiljaa, vaikka näenkin hänen käyneen lukemassa postauksiani.
Olen ihmetellyt tällaisen ihmisen motiiveja!
Miksi on pakko kirjoittaa toiselle ikävään sävyyn, arvostella toista ihmistä tai hänen tapaansa elää?
Mikä tästä arvostelijasta tekee paremman kuin ystäväni tai vaikka minä?
Tulisiko tämä henkilö sanomaan samat asiat meille päin naamaa?
Epäilen tätä vahvasti!
Minusta hänen käytöksensä osoittaa kypsymättömyyttä ihmisenä ja on muutenkin jotenkin hyvin alhaista.
Blogeissa on se mahdollisuus, että ei tarvitse lukea niitä itseään ärsyttäviä postauksia ollenkaan.
Ihan voi valita vain ne, jotka itseään oikeasti kiinnostaa.
Sama kun voi tehdä valinnan, että kommentoinko ollenkaan vai jätänkö jonkin pienen viestin merkiksi, että olen lukenut postauksen.
Entäpä jos nyt lukisinkin postauksen josta en nyt oikein ole samaa mieltä?
No painan ruksia tuolta ruudun yläosasta ja siirryn lukemaan jotain muuta, en todellakaan tule mussuttamaan siitä, että varmaan sinulla on nyt tämä ja tämä asia tuossa väärin ja vuonna nakki ja muusi kirjoitit että asiat on ihan eri tavalla.
Kuulutan siis sellaista yleistä ystävällisyyttä täällä netissäkin, vaikka kaikki kommunikointi voikin tapahtua anonyymisti.

Toinen paikka, jossa aikuiset kohtaavat paljon kiusaamista, on työpaikka.
Työpaikkakiusaaminen tarkoittaa tilannetta, jossa yksi tai useampi työyhteisön jäsen joutuu toistuvasti järjestelmällisen kielteisen tai vihamielisen käyttäytymisen kohteeksi.
Keksittyjä syytöksiä, silmätikuksi joutumista, vähättelyä, alentamista ja toisen ammattitaidon kyseenalaistamista.
Nämä ovat asioita, joita ei pidä painaa villaisella.
Jokaisella työpaikalla on määrätty työsuojeluvaltuutettu, jonka puoleen voi kääntyä tällaisissa tilanteissa.
Suurena apuna voi myös olla työterveyshuolto sekä oma ammattiliitto!
Ei ole kiva kuulla, että ei osaa tehdä mitään oikein, eikä ole kiva tunne ahdistua pelkästä työpaikalle menosta.
Ihmisen mieli on siitä outo ja hyvä, että se alkaa hälyttää kun peliin pitää puuttua.
Fyysiset oireet käyvät liian rankoiksi kantaa yksin tai edes jaettuina, silloin on hyvä puhaltaan pillillä peli poikki.
Vaikka avun pyytäminen on monelle meistä todella vaikeaa, suosittelen olemaan tämän kerran rohkea ja ajattelemaan sitä omaa hyvinvointia.
On ihana tunne kun löydät ihmisen, joka ottaa sinut tosissaan ja auttaa sinua näkemään, että mitä olisi hyvä tehdä seuraavaksi.


Meillä kaikilla on oma mielipiteemme siitä, mitä pidämme kiusaamisena!
Tämä asia on hyvä muistaa aina.
Se mitä minä pidän pienenä asiana, voi toiselle olla iso juttu.
Otetaan sellainen hippiasenne tähän toisen ihmisen kohtaamiseen, jookos?
Rakkautta ja hyvää mieltä on paljon kivempi antaa ja saada, kuin ikävyyksiä.

Ollaan ystäviä, jookos?
Ollaan ananas ja kookos.
Ollaan rypäle ja rusina,
syödään pipareita tusina,
olet uskomattoman tärkeä,
ei kukaan saa sydäntäsi särkeä!

Leppoisaa perjantaita ja viikonloppua teille kaikille <3







36 kommenttia:

  1. Itse olen joskus olla tilanteessa, että en todellakaan halunnut mennä töihin. Oma ryhmäni käyttäytyi sillä tavalla, että siellä oli paha olla. Lopulta lähdinkin työpaikasta. Työpaikkakiusaamisella on koko elämään iso vaikutus!

    Ihanaa viikonloppua! <3


    https://naissanelioissa.wordpress.com/

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Näinhän se on, että töissä kuluu iso aika päivästä ja jos tunnelma on ahdistava, niin eipä sitä töihin halua enää mennäkääm.
      Mukavaa viikonloppua sinulle Iitu ❤️

      Poista
  2. Hei pitkästä aikaa!
    Minäpä jätän kommentin, että pidin tästä kirjoituksestasi. Asiaa.
    Mukavaa alkavaa viikonloppua sateesta huolimatta! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi kiitos. Vähän oli rankka aihe näin perjantaiksi, mutta välillä on hyvä keskustella myös niistä vaietuista asioista. Mukavaa viikonloppua sinullekin ❤️

      Poista

  3. Henkilökohtaisesti on auttanut tämä:

    "Next time they are cruel to you, listen carefully, and if you listen, you will hear their pain, and just like that you will see their heart. <3"

    Sydämellistä ja rakkaudentäyteistä viikonloppua Outi ja lähetetään näitä ajatuksia kaikille niin kiusatuille, kuin kiusaajille. Rakkaus on se mikä voittaa aina. <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juuri näin, iloa ja rakkautta kaikille ja toivoa siitä kypsymisestä myös.
      Ihanaa perjantaita Tiia ❤️

      Poista
    2. Rakkaus on se mikä voittaa aina. <3 - niin minäkin haluan uskoa.

      Poista
  4. Tässä maailman ajassa on ollut jotenkin jo pitkään nähtävissä eräänsorttinen omaan napaan tuijottaminen, ja tuntuu, että koronaika on vain lietsonut sitä. Kytätään ja seurataan toisia ja dissataan kaikkea, mitä dissata saattaa voi. Ihan kuin toisen hyvinvointi ja olemisen ja elämisen tapa olisi jotenkin itseltään pois.

    Tästähän me olemme jo jutelleet: se myötätunnon puute, joka tarkoittaa usein samaa kuin kateus.

    Voi, kuinka tämä elämisen arki olisi paljon mukavampaa, jos me kaikki voisimme olla aito ihminen toinen toisillemme. Ei siihen muuta tarvittaisi.

    Halaus Outi <3!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juurikin tuo omaan napaan tuijottaminen, oman etu edellä asenne on nyt voimissaan. Aitous on kateissa ja kateus on nostanut salaa päätään. Toivotaan, että tällaisista asioista ei enää vaiettaisi, vaan moni näistä puhuisi.
      Haleja iltaasi Minna <3

      Poista
  5. Kiitos tästä. Niin tärkeä teksti, että oksat pois.

    Mä toivon, että ihmiset muistaisivat kiusaamisen olevan VÄÄRIN. Aina. Jospa muistettaisiin asettua toisen ihmisen asemaan, empatian oppiminen esim lasten kohdalla on tosin aikuistelta opittua. Mitä, jos empatiaa ei ole oppinut lapsuudenkodissaan?

    Itse olen kokenut työpaikkakiusaamista esimiehen toimesta ja se oli todella raskasta. Tein sellaisen ratkaisun, että lähdin pois, en vaan enää jaksanut. Työpaikkakiusaamislomakkeen käyttö oli mulle liian suuri kynnys. Jälkikäteen toki harmittaa, että olisi pitänyt uskaltaa ja pitää puolensa.
    Kiitos tästä ja kaikkea hyvää <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minä en jäänyt myöskään samaan paikkaan, mutta olen tehnyt selväksi miksi lähdin ja että en lähtenyt ilman ilmoituksia. Tiedän, että monelle se ilmoituksen tekeminen on vaikeaa, mutta itse näin asian niin, että teen palveluksen seuraavalle kiusatulle. En itse enää halunnut käydä kiusaajien kanssa keskusteluja, koska ei niistä olisi mitään hyötyä ollut, mutta halusin, että työsuojeluun on kirjattu kiusaamisesta työpaikalla.
      Ihanaa hei, että päästiin tuollaisista paikoista pois vai mitä?
      Suukkosia iltaasi Taru <3

      Poista
  6. Hieno ja tärkeä postaus! Paljon puhutaan koulukiusaamisesta ja reagoidaan & toimitaan asiaankuuluvasti kiusaamisen lopettamiseksi. Entäs työpaikkakiusaaminen ja aikuisiin kohdistuva kiusaaminen? Aika kynnettömiä ollaan näiden suhteen. Pääasia on ymmärtää kohteeksi joutuessaan, että kiusaajalla on varmasti omassa elämässään suuria vaikeuksia. Toki se ei tietenkään oikeuta, mutta ei johdu siis uhrista. Kaikkea hyvää kaikille ja ihanaa viikonloppua ❤

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minusta mikään ei likeuta kiusaamista. Meillä kaikilla on omat taakkamme kannettavana ja osoittaa huonoa käytöstä purkaa omaa tuskaa, kateutta tai epävarmuutta kiusaamalla toista ihmistä.
      Ihanaa sunnuntaita sinulle Tarja ❤️

      Poista
  7. On kyllä kurjaa ja sairastakin että joku kuluttaa niin paljon energiaa vain aiheuttaakseen pahaa mieltä toiselle, netissäkin ,vaikka ei tuntisi kiusaamisen kohdetta.Itse olen kokenut työpaikkakiusaamista, ja se oli kurjaa. Ihanaa viikonloppua Outi:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiusaamisesta on aina vaikeaa puhua, oli sitten lapsi tai aikuinen. Netissä kiusaamisesta on tehty liian helppoa ja vain vähän saadaan virkavaltaa puuttumaan tähän. Ikävää!
      Aurinkoista sunnuntaita sinulle Jael ❤️

      Poista
  8. Tämä aihe ei vanhene koskaan (valitettavasti) joten tärkeän asian nostit esiin. Yritetään luoda hyvää mieltä toisillemme ja puretaan pahaolo muulla tapaa kuin kiusaamalla <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juurikin näin. Koskaan wi voi myöskään täysin tietää, mitä sen toisen ihmisen elämässä tapahtuu. Kiusaaminen jättää aina jälkensä kiusattuun. Haleja iltaasi Jani ❤️

      Poista
  9. Kyllä monesti tulee somemaailmassa vastaan asioita, mistä ei itse pidä tai niissä on jotain ärsyttävää. Mutta kuten sanoi, ei niitä tarvitse lukea sen enempää ja omasta mielestä ärsyttäviä ihmisiä ei tarvitse seurata. Oma valinta!

    Omalla kohdallani työuupumus johtui osittain juurikin työpaikkakiusaamisesta. Onneksi oli noita fyysisiä vaivoja päälle niin paljon, että sain b-lausunnon ja pääsin opiskelemaan ammatillisella koulutustuella. Sain jättää sairaan työyhteisön taakseni, jossa työkavereita terrorisoivia ihmisiä pidettiin vain persoonallisina. Vaikka varastivat ym. terrorin lisäksi. Mutta joo, tikulla silmään sitä, joka vanhoja muistelee!

    Hyvä kirjoitus sinulta, eikä ollenkaan sellainen paatoksellinen! Kivaa viikonloppua sinulle ja ollaan hyviä toisillemme! <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiusaaminen on ollut nyt pinnalla omassa elämässäni eri muodoissa ja siksi ajattelin, että olisi hyvä päästä asiasta kirjoittamaan.
      Ihanaa sunnuntaita sinulle ja rakkautta tulevaan viikkoosi ❤️

      Poista
  10. Mä olin siinä luulossa lapsuuteni ja nuoruuteni, että aikuiset ovat fiksuja ja viisaita. Ei se ihan niin sitten mennytkään. Meillähän on täällä presidentti, joka nimittelee muita ja mustamaalaa minkä kerkiää.

    Eilen illalla mieleeni tuli nuoruuden työpaikka, jossa vanhempi rouva otti mut silmätikuksi. Mä olin niin hölmö, että kun hän "ystävällisesti" kyseli elämästäni kerroin. Ensin hän siis urkki ja sitten alkoi kiusaaminen. Hänen vuokseen sitten lähdin työpaikasta pois ja kerroin sen pomoillekin. Onneksi löytyi toinen työ. Mietin hänen motiivejaan. Täytyi elämän olla jotenkin kamalaa, kun 50 v. nainen kiusaa itseään 30 vuotta nuorempaa. Milloin sukulaiseni tai seurustelukumppanini ei ollut yhtä hyvä kuin jonkun toisen ikäiseni, milloin takamukseni näytti jotenkin vääränlaiselta. Ja sitten ikävimpänä kauppojen varastaminen (olin kaupassa, jossa seurattiin myyntiä ja hän tuli rahastamaan sillä verukkeella, että on tehnyt aikaisemmin asiakkaan kanssa kauppaa). Mutta kyllä hänestä näkyi myös tietynlainen katkeruus. Ei hän näyttänyt onnelliselta ihmiseltä.

    Hyvä aihe. Musta tärkeää on, että jos huomaa että jotain kiusataan, niin jos ei muuta tohdi tehdä, niin ainakin osoittaa myötätuntoa kiusatulle. Kaikki eivät uskalla ryhtyä puolustamaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. On ihan parasta, että asioista pääsee juttelemaan, vaikka ystävän kanssa. Usein jos ei ole ketään joka kuuntelee, niin asiat vielä suurenevat tallatussa mielessä. Itse olin niin onnekas, että asiani otettiin tosissaan työterveyshoidossa ja nyt tilanne on kirjattu näkyväksi muuallekin. Empatiaa ja korvat jotka kuuntelee, niitä kiusattu tarvitsee.
      Sinun tilanne nuorena kuulostaa hurjalta 😪
      Mukavaa sunnuntaita sinulle Johanna ❤️

      Poista
  11. Kiusaaminen on asia joka ei koskaan poistu. Tiedän kokemusta on. Äitini oli koulukiusattu aikoinaan, isäni oli kanssa ja sitten minä. Äitiäni kiusattiin vielä töissäkin. :(
    Miksi ihmiset kiusaa toisiaan sitä ei voi ymmärtää.
    Mutta kuiteskin Ihanaa viikonloppua Outi <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Työpaikoilla käydään valtataisteluita ja jos poikkeat toisen normista niin siitä usein syntyy ristiriitatilanteita ja sitä kiusaamistakin. Onneksi on kuitenkin erilaisia työyhteisöjä, joissa osataan arvostaa ihmistä yksilönä.
      Halit koko teidän poppoolle ❤️

      Poista
  12. En ymmärrä, miksi lukea blogeja joista ei pidä. Miksi jättää ilkeitä kommentteja? Mitä siitä hyötyy...en ymmärrä. Somemaailma voi olla välillä todella julmaa. En yhtään ihmettele, jos joku lopettaa sen takia. Nykyisin täytyy olla tarkka mistä kirjoittaa ja mitä itsestään paljastaa. Sääli, että näin on. Minulle jäi bloggaamisesta mukavia muistoja, mutta siitäkin huolimatta tuli aika lopettaa. Yksi kommentoija oli jonkun aikaa aika ärsyttävä, mutta muut lukijat hiljensivät hänet. Joskus olen miettinyt, että koulukiusasmisesta puhutaan paljon, mutta työpaikkalla tapahtuvasta ei...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ryhmässä on voimaa vaikka käydä ilkeilijää vastaan! Bloggaaminen on minulle se mieluisin harrastus ja tykkään siitä, miten voin kirjoitella asiasta kuin asiasta tänne. Silloin tuntuukin kurjalta kun joku tulee sinulle ilkeilemään. Onneksi kuitenkin lähes kaikki kommentointi on aina positiivista ja myös kannustavaa.
      Ihanaa sunnuntaita sinulle Saara ❤️

      Poista
  13. Onpa surullista, mitä olet joutunut blogissasi kokemaan. Minä ainakin luen blogiasi ja seuraan ig:ssä, positiivisia asioita kirjoitat ja kuvaat. Menköön negatiiviset ihmiset niin kauas kuin pippuri kasvaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minä olen päässyt vielä vähällä, mutta ystäväni on joutunut todellisen piinaajan silmätikuksi. Meitä on moneksi, huoh! Kiitos ihanasta palautteesta, kovasti yritän pitää positiivisuutta yllä, vaikka vähän se oli tuossa jo kateissakin.
      Mukavaa sunnuntaita sinulle Aikku ❤️

      Poista
  14. On kyllä tärkeä ja ajankohtainen aihe nostaa esille. Kun omassa gradussa parikymmentä vuotta sitten tutkin työpaikkakiusaamista ja esimiehen roolia kiusaamistilanteissa, oli se esimies yli puolessa tapauksista kiusaaja. Aika lohduttamia caseja oli ja kyllä se vaan niin meni, että kiusaajaa ei saada pois, joten kiusatun on lähdettävä itse, jotta oma mielenterveys säilyy. Onneksi itse olen saanut olla sellaisissa työpaikoissa, joissa on ollut aina niin upea ja fiksu tiimi ja yhteishenki, että ei ole mitään merkkejä ollut kiusaamisesta. Nythän olen sitten oman itseni pomo, joten mikäs tässä ollessa ; ) Olen tosi iloinen puolestasi, että saat olla oma itsesi nyt uudessa työpaikassa ja töihin on kiva mennä <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juurikin näin, että kiusattu joutuu usein siirtymäön muualle kun se kiusaaja saa jatkaa samoissa tehtävissä. Aika hurjaa kyllä. Työpaikoilla aina sanotaan, että puhu esimiehen kanssa. Entä tosiaan, jos se esimies onkin se pääkiusaaja? Aika turhaa käydä taistelemaan häntä vastaan. Vaikeira tilanteita!
      Huomenna taas uusi viikko ja onkin taas kiva päästä töihin.
      Mukavaa iltaa sinulle Heli ❤️

      Poista
  15. Hyvä postaus tärkeästä aiheesta ♥

    Ihanaa tulevaa uutta viikkoa Sinulle ♥

    - Suvi -

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos paljon Suvi! Kyllä se niin on, että puhumattomuudella ei saa asioita eteenpäin, joten kiva, että sinustakin tästä aiheesta oli hyvä kirjoittaa!
      Mukavaa loppuviikkoa <3

      Poista
  16. Vieläkö se kiusaaminen jatkuu, ei voi ymmärtää?! Ylipäätään kiusaaminen on todella alhaista, olen itsekin sen kohteeksi joskus joutunut ja se oli henkisesti todella raskasta ja lopulta sain ihan fyysisiä oireita. Vieläkin sydän alkaa pomppia kiivaammin kun tapahtunutta muistelen.

    Mutta ihan parasta, että sulla on nyt uusi mukava työpaikka ♥ Ihanaa iltaa Outi!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pahimmillaan kiusaaminen jättää ikuiset arvet ihmiseen ja sehän ei ole missään nimessä oikein!
      Nopeasti menee kuule päivät töissäkin kun työtä arvostetaan ja on mukava tiimi <3
      Ihanaa iltaa sinullekin Maikku <3

      Poista
  17. "Meillä kaikilla on oma mielipiteemme siitä, mitä pidämme kiusaamisena!"

    Tämä. Itse nuorempana kuulin monta kertaa, että ei pitäisi suuttua leikistä tai ottaa asioita niin vakavasti. Ihmiset kuitenkin kokee eri lailla ja herkemmilläkin on oikeus siihen omaan kokemukseensa, vaikka toinen pitäisi asiaa ihan leikkinä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juuri näin! Itse en pienistä välitä, mutta raja se on minullakin. Todellakin juuri tuo, että kaikilla on oikeus siihen omaan kokemukseen ja se, jos joku vähättelee sinun tuntemuksia ei missään nimessä ole oikein millään mittarilla!
      Kiitos kommentistasi ja mukavaa loppuviikkoa sinulle!

      Poista