sunnuntai 31. tammikuuta 2021

Ruokaa ja asiaa kiusaamisesta Kotivinkissä

 



Perjantai ja vapaat eivät taaskaan tulleet liian aikaisin.
Töissä on ollut vilinää ja vilskettä ja tylsää päivää ei ole näkynyt.
Parempi niin, olisihan se aikamoista, jos töissä tylsistyisi :)
Kotiin päästyäni keitin teetä ison kupillisen ja lösähdin sohvalle rentoutumaan.
Ajattelin, että tässä saisin nyt istua siihen saakka, että mies tulisi kotiin kahdeksan jälkeen.
Toisin kuitenkin kävi, kun nälkäinen poika palasi salitreeneistä.
Jotain piti kyhätä ruoaksi ja onneksi tarvikkeet tonnikala-katkarapupizzaan löytyi kaapeista.
Tein pikataikinan, ilman kohotusta, pizzalle.
Hyvin maistui pojalle pizza ja oli kuulemma ihanan täyttävää myös.


Lauantaina tehtiin ruoaksi lehtipihvejä ja chiliranskalaisia.
Koska ranskalaisissa ei meidän makuun ollut kuitenkaan tarpeeksi chiliä, lisättiin päälle vielä chilimajoneesia.
Minähän en juuri ketsupista välitä, joten jos jotain laitan ranujen päälle, niin se on majoneesia.


Viime viikolla kauppoihin ilmestyneessä Kotivinkissä on juttua aikuisten kohtaamista kiusaamistapauksista.
Annoin lehteen haastattelun viime vuoden lopussa ja oli nyt kiva päästä näkemään valmis juttu lehdessä.
Nappasin teille muutamia kuvia lehtijutusta, mutta koko juttu on monta sivua pitkä, joten kannattaa napata lehti mukaan kauppareissulla.





Oletko sinä kohdannut kiusaamista?
Missä ja kenen toimesta?

Rakkautta ja suvaitsevaisuutta helmikuulle <3



20 kommenttia:

  1. Olen kohdannut muutama vuosi sitten omassa ryhmässäni. Jätettiin ulkopuolelle ja puhuttiin selän takana. Sellainen vaikuttaa hyvin pian omaan vointiin ja lopulta vihasin mennä töihin. Onneksi pääsin sieltä pian pois!

    Aikuisetkin osaavat olla todella julmia!

    Kiva, että sinua haastateltiin juttuun. Ihanaa viikkoa! ❤

    https://naissanelioissa.wordpress.com/

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Todellakin osaavat. Työpaikkakiusaaminen on helvetistä ja se syö ihmistä niin paljon. Sitten kun sieltä toksisesta ilmapiiristä pääsee pois, tuntuu kuin vähitellen pystyisi taas hengittämään ja olemaan oma itsensä.
      Ihanaa viikkoa ja helmikuun alkua sulle Iitu <3

      Poista
  2. Fiksu juttu, hyvä sinä ja on todella tärkeää, että näistä asioista puhutaan (asioiden oikeilla nimillä.) Työpaikka kiusaaminen on kuitenkin yllättävän yleistä.

    Itse olen kokenut työpaikkakiusaamista esimiehen taholta, ja joutunut siirtymään siksi toisiin työtehtäviin - koska asioihin ei tullut muutosta vaikka toin asian esimiehen esimiehn tietopn.

    Valoisaa viikkoa ihana!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Samaa olen kokenut itsekin. Onkin ihanaa löytää tällaisten asioiden jälkeen työpaikka, jossa on taas hyvä olla ja esimies on kannustava.
      Monta kertaa haastattelija kysyi, että oletko varma, että saan laittaa sinun oman nimen juttuun. Sanoin, että totta kai! En ole koskaan salaillut kiusaamisjuttuja, joten miksi nyt aloittaisin?!
      Mukavaa viikkoa sulle Taru <3

      Poista
  3. Hyvä kun sinun sanomisesi julkaistiin tuolla, tärkeää asiaa:) Minäkin olen joskus kokenut työpaikkakiusaamista,kurjaa sellainen.
    Onneksi sait uuden kivemman työpaikan:)
    Hyvää alkanutta helmikuuta Outi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. On kyllä ollut ihanaa kun arvostetaan työpaikalla ja ollaan kehuttu ihan toistenkin työntekijöiden puolelta. Kyllä jokainen haluaa aina välillä kuulla olevansa hyvä.
      Ihanaa myöhäisillan jatkoa sinulle Jael ❤️

      Poista
  4. Hei! blogeja selailin ja sinulle tupsahdin kyläilemään. Ja nam nyt alkoi kyllä itseni niin pizzaa mieli. Ihania pohdintoja,kirppari juttuja ja tuunailuja tällä sinulle ja kuvia. Klikkaan seuraa nappiasi niin polkuni johtaa uudelleenkin. Iloa viikkoosi!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi miten kiva, että klysit tänne ja tervetuloa lukijakseni. Tämä minun blogini on tällainen sekasotku kaikkea, mutta tykkään siitä kuitenkin juuri tällaisena.
      Mukavaa loppuviikkoa sinulle!

      Poista
  5. Yläasteella koulussa kiusattiin, sen jälkeen ei enää onneksi. Mutta kyllähän se traumat jätti...

    Mukavaa viikkoa Outi, muutama päivä ja taas on perjantai. :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vaikka noista kiusaamisista kuinka pääsisi yli, niin kyllä niistä aina jää arvet jäljelle.
      Kohta se taas tosiaan on, perjantai ❤️

      Poista
  6. Tärkeä aihe, josta riittää varmasti kaikilla kokemuksia tai ainakin on joutunut todistamaan kollegaan kohdistuvaa jatkuvaa, epäeettistä kohtelua. Kaikelle kiusaamiselle ja syrjinnälle ehdoton ei! Rauhaisaa & hyväntuulista viikon jatkoa sinne <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiusaamista voi tapahtua niin monella tapaa, että toisaalta ymmärrän, että välillä siihen on vaikeaa puuttua, mutta kuitenkin pitäisi. Kiusatuksi tuleminen jättää ihmiseen aina jäljet!

      Poista
  7. Olen ehdottomasti sitä mieltä, että näistä asioista pitää puhua. Vaikka ihmisen pahuus on vakio, mutta jos yksikin kiusaaja herää tai kiusattu saa apua, niin on sen arvoista. Eli hyvä sinä. <3

    Minkäänlainen kiusaaminen ei ole ok, ei huumorin keinoin, ei koulu-ja työpaikkakiusaaminen, ei somekiusaaminen, ei mikään.

    Oman anopin sanoin "huonolla itsetunnolla varustettuja kakkapäitä."

    Kiusaajat syyttävät meitä kaikesta siitä, minkä kuvajaisia itse ovat ja kiusaamalla juuri paljastavat sen, että heillä ei ole hyvä olla. Siksi on jopa noloa kiusata.

    Olen saanut siitä voimaa, että en ole vastuussa toisen ihmisen sanoista tai pahasta olosta. <3

    Oot ihana Outi. <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mä olen saanut voimaa siitä, että olen sun kanssa saanut jakaa näitä kokemuksia. Yksin näiden asioiden vatvominen olisi varmaan aiheuttanut surua, mutta nyt pahojen sanojen vaikutus on pienempi ja voidaan tosiaan jo vähän vitsiäkin näistä typeristä kommenteista heittää.
      Kiitos kun olet olemassa <3 Itekin olet kyllä tosi ihana <3

      Poista
  8. Oi kamala, mä en edes ymmärtänyt että jouduit noin törkeän kiusaamisen ja nimittelyn kohteeksi. Olen pahoillani puolestasi.

    Olen kertonutkin aikaisemmin, kun jouduin ekassa vähän vakavammassa työpaikassa vanhemman rouvan kiusaamaksi. Nyt, kun olen itse saman ikäinen suunnilleen, on mielessä käynyt, että mahtoi hänen elämänsä olla ankeaa, kun jotain iloa sai parikymppisen tytön kiusaamisesta. Itselle ei tulisi mieleenkään alkaa sellaiseen systemaattiseen juoruiluun ja nälvimiseen ketään kohtaan, saatikka sitten jotain niin paljon nuorempaa kohtaan.

    Mutta onhan meitä.

    Miten ne pojat saavatkin niin paljon energiaa kulumaan? Mun aika on mennyt ruokakaupassa suhatessa ja kauppakasseja kantaessa viimeisen 10 vuotta :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä tässä on elämänsä aikana saanut vaikka mitä sontaa niskaan. Pahimpina kouluaikainen päälle sylkeminen ja huorittelu, kun saatiin selville, että minulla on ulkomaalainen poikaystävä (eli siis tuo minun ukkeli) ja toisena työpaikkakiusaaminen, joka johti työperäiseen stressiin ja sairaslomaan. Onneksi kummastakin on selvitty, mutta ikuisesti nämä kyllä pysyvät muistissa:(
      Pojat <3
      Kivaa loppuviikkoa sulle Johanna <3

      Poista
  9. Teininä olin pahasti koulukiusattu, mutta onneksi minulla oli omat ympyrät tallilla.

    Blogiin en ole saanut kuin muutaman ilkeän kommentin näiden 11 vuoden aikana. Ilmeisesti sama henkilö, joka kyllästyi lopulta aika nopeasti kommentoimaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minua kiusattiin jonkin verran yläasteella, mutta pahinta kiusaaminen oli kauppaoppilaitoksessa ja syynä oli Rachidin kanssa seurustelu. Onneksi oli muutamia hyviä ystäviä, jotka olivat aina puolellani, erityisesti Mia <3
      Minulle tulee tasaisesti kuraa niskaan, mutta ei niin paljon kuitenkaan kun meidän yhteiselle tutulle!
      Ihanaa viikonloppua sinulle Tuuli <3

      Poista
  10. Hyvä aihe.
    Pitääkin hommata tuo lehti,käsiin:)
    Kiitos!
    Kun nostit kissan pöydälle!
    Blogittomana vastasin yhdelle xxxxx,kauhistelin kun haukkui "lihavia ihmisiä",Puolustin,en loukannut tekstillä ketään,Minun kimppuun hyökkäsi satakunta naista,Haukkuivat lattian rajaan,vain yksi kirjoitti että eihän ZZZZZ,ole loukannut ketään kirjoituksillaan.
    Oli jotenkin kauheaa vaikka en ole pumpulissa kasvanutkaan.
    Kansakoulussa ,olin opettajan kiusan kohde,Mutta taisinpa joskus ,nasauttaa takasi.lapsen sanoin...eihän siitä seurannu kuin jälki istuntoa!
    Olen aina piipahtanut täällä.
    Nyt taidan kirjautua lukijaksi:tämmönen hyvin tavallinen harmaapäinen muori (vaan ei mummo)
    Kiitos ,ihan oikeesti 🤗🧡😊

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minäkin olen kokenut paljon erilaista kiusaamista. Vaikka elämä aina jatkuu ja asioita ei tule välillä pitkään aikaan edes muistiin, niin kyllä ne aina arvet jättävät. Sanoilla ja niiden sanojalla on iso valta. Aina pitäisi miettiä, että miksi mitäkin sanoo. Minulle opetettiin kotona, että jos ei ole mitään hyvää sanottavaa, älä sano mitään. Tätä olen yrittänyt opettaa myös omille lapsilleni.
      Tervetuloa viralliseksi lukijakseni Liisa, kiva, että viihdyt blogini parissa.
      Ihanaa sunnuntai-iltaa sinulle!

      Poista