Piparinen viikonloppu

 

Tämä viikonloppu meni ihan pipariksi, ei huonolla tavalla vaan pelkästään herkullisella.

Leivoin äidille ja bonusisälle joka vuotisen piparkakkutalon.

Olen itse tehnyt tällaisen perinteen jo monen monta vuotta sitten.

Meillä ei niin paljon pipareita tule syötyä, mutta rakastan pipareiden tuoksua.

Tämän vuoden ensimmäiset tortut ovat vielä paistamatta, alkuviikosta voisi niitäkin paistella.

Löysin Lidl:stä meidän suosikkia, omena-kanelimarmeladia. tortun päällisiksi.

Ylimmässä kuvassa siis tämän vuoden piparkakkutalo.

Leivoin myös työkaverille piparikranssin.

Töistä puheenollen:

Päättäjät löivät taas viisaat päänsä yhteen ja päättivät, että on ihan ok viedä yksi hoitaja meidän ryhmästä.

Mitä sitä uusimaan resurssihoitajan työsopimusta.

Ai että miten tämä päätös pisti vihaiseksi.

Tuntuu, että aina säästetään niistä vääristä paikoista.

On todella surullista, että emme saa pitää meidän ryhmässä ammattitaitoista ja osaavaa sekä lapsista aidosti välittävää ihmistä.

Keväästä tulee siis aivan varmasti paljon tätä syksyä rankempaa, koska joudumme nyt pärjäämään pienemmällä määrällä käsiä ja silmiä.

Vähän hirvittää jo valmiiksi!

Tähtikipposeen saatiin vielä vähän naposteltavia pipareita.

Lapset ja minä olemme näitä nakerrelleet.

Kerran vuodessa piparit maistuvat oikein hyviltä.

Sunnuntai aloitettiin riisipuurolla, oli muuten tämän joulukuun ensimmäinen puuro.

Reilusti päälle kanelia, ripaus sokeria ja voisilmä, ai että miten hyvää se oli pitkästä aikaa.

Pitäisi varmaan aloittaa lomakampa.

Koska tätä päivää ei enää lasketa, on työpäiviä jäljellä 8.

Lomalla aion ottaa rennosti, mitään muuta suunnitelmia minulla ei olekaan.

Onko siellä jo leivottu pipareita?

Onko tiedossa lomaa vai oletteko töissä välipäivät?

Kaunista viikkoa kaikille <3